perjantai 2. marraskuuta 2012

Keittiövaruste




Miksi tätä nyt sanotaan? Hylly? Naulakko? Oikeastaan tämä on muorin ja vaarin yhteinen projekti, muori on näprännyt siihen liinan. Kiintiö-kissatkin ovat päässeet mukaan.


(ei se ryppynen ole, näyttää vain siltä.. ;)

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Vapaa/Varattu





Huussiin, hyyskään, puuceehen, vessaan. Vaarilta pyydettiin kesäjuhlien ajaksi lukottoman ulkovessan oveen väliaikaista varattu-kylttiä. Tarkoitus oli että ajan kanssa saa sitten tehtyä pysyvän kyltin, tarve kyltille oli heti. Tällainen verstaalta sitten valmistui. Vaari kun ei kuulema pysty tekemään yksinkertaista väkerrystä. Heti kun pyyntö kyltistä tuli, Vaarin päässä alkoi raksuttaa ja väliaikaisesta tuli pysyvä. Siinä ovessa se edelleen on.


sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Kärryt





Vaari teki pikkuneidille 1-vee lahjaksi nukenrattaat. Pikkumies kyllä omi ne heti ja päristeli menemään omat pikkuautot rattaissa.. Ohje vaunuihin taisi löytyä Vaarin lelukirjasta.
Kyllä ne näinkin toimii..

torstai 5. heinäkuuta 2012

Vielä pienempi tarpeellinen


Vaari teki pillerikön isovaarin perintöpillerirasian pohjalta. Alemmassa versiossa on kahden viikon satsille. Sivulokerikkoon mahtuu vähän isommat ja erikokoiset dropit ja ylös pienet ja pyöreät. Tästäkin on tehty eri versioita, matkarasiassa on tiukempi kansi jotta se pysyy paremmin kiinni.




perjantai 1. kesäkuuta 2012

Pieni tarpeellinen






Tiedättehän, kun muuttaa pois kotoa, niin se tavara joka puuttuu ja jota tarvitaan yleensä heti, on korkkiruuvi (tosin nykyään viinipulloissa tuppaa olemaan kierrekorkkeja). Tässä vaarin lahjaidea tuparilahjaksi. Toki talouspaperirullan nuppiin voi laittaa vaikka mitä näppärää roinaa.

maanantai 21. toukokuuta 2012

PVC




Verstaalla taipuu myös muovi. Kyseessä on siis neulepuikkokotelo, mukaan otettava. Tällä tekeleellä oli myös puuversio mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan muoviputki osoittautui parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Tee-ite-parempi.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Kello




Vaarin toinen nikkarointi, ei yhtään enempää eikä vähempää, kuin kaappikello! Perse edellä puuhun, voisi kai sanoa. Turha se on aloittaa pienistä töistä kun voi aloittaa tällaisista vähän massiivisimmista töistä.. Toki tastatekijänä oli Isovaari, joka teki samalla omaansa.. Tämä tuli tilaustyönä Uuspohjalaisten kotiin. Malli on yksinkertainen, kuten omistajansakin, ei turhia krumeluureja, ei kruunuja tai muita blingblingeja. Kun kello oli maalausta vaille valmis, tuleva kellon omistaja ilmoitti haluavansa joko kiiltävämustan tai kiiltäväpunaisen kellon. Tämä aihetti muutaman lisäharmaan. Onneksi paikallinen antiikkipuuseppä pelasti tilanteen.. joka ei itsekään uskonut että mäntypuusta tehtyä kaappikelloa kannattaa pianomustaksi maalata. Ihan vain muutama maalikerta riitti.. Hieno se silti on!